Sivut

tiistai 2. helmikuuta 2016

Reilua meininkiä

Kaikkihan vihaa raiskaajia. Tai ainakin haluaa niille kovempia rangaistuksia. Jos ei nyt ihan munista hirteen niin ainakin koppia muutama vuosi, että oppivat tavoille.

No, oikeuslaitoshan sen tietysti päättää, sen rangaistuksen. Ja riippuuhan se siitä rikoksestakin, että oliko lievä vai törkeä vai ihan väärinymmärrys vaan.

Koska voihan se olla, että siinä meni vähän ajatukset vaan niinku ristiin. Olishan sen daamin pitäny tajuta, mikä on homman nimi, kun se sammu siihen sohvalle. Ja aamulla sitten olikin poliisi ovella. No, oikeushan sen päättää, ihan reilusti. Sanoo, että ei sitä nyt noin saa tehdä. Koita nyt ensi kerralla ymmärtää, että kun se daami sammuu, niin sillon ei enää kannata vongata. Että laitetaan sulle nyt ehdollista, niin ei mee elämä tämmösen jutun takia vituiks. Eihän se nyt passaa, että työt ja perhesuhteet kärsis yhen linnareissun takia.

Tai sitten jos tuli vähän sitä daamia läpsittyä, kun ei se suostunu millään yhteistyöhön, niin sitten kannattaa ottaa niinku koko rahan edestä. Kun sitä häkkiä tulee kumminkin, niin mitä sitä suotta yhteen kertaan jättää. Se on sillai reilu se oikeuslaitos, että se antaa niinkun paljousalennusta: kaks yhden hinnalla, kolme jos on tarjouksessa. Niin ei tartte sitten turhan monta kuukautta siellä linnassa tuhlata.

Ja jos on vähän etnisempi, niin aina voi vedota kulttuurieroihin. Eihän sitä nyt vasta maahan tulleena voi kaikkia kummallisia maan tapoja ymmärtää. Ja kun vielä ihan kurssilla paasataan päivästä toiseen, että ne on niin seksuaalisesti liberaaleja nämä naiset täällä, niin mistä hemmetistä sitä vois muka tietää, että jos semmosen kimppuun hyppää puskasta niin ei se siitä sitten tykkääkään? Ja onhan se nyt ihan hirveetä jos tämmösen jutun takia sitten vielä leimataan. Ihan rasistista. Ja ihmisoikeudet, ne pitää muistaa kans. Kyllä se nyt ainakin yhden panon on velkaa, on tässä sentään sodat ja muut kauheudet kärsitty, ja ruokakin on niin hemmetin pahaa.

Mut onneks se oikeuslaitos aina ymmärtää...